Tervetuloa kuuntelemaan Eron alkemiaa -podcastia!
Eron alkemiaa podcastissa keskustellaan eroista sekä psykologian tieteen näkökulmasta että käytännön ihmisyyden näkökulmasta ja henkilökohtaisten kokemusten kautta.
Puhutaan siitä, miten on mahdollista lähestyä kokemusta niin, että toivumme ja kasvamme siitä sekä löydämme tiemme kohti itseämme - itsellemme merkityksellistä, hyvältä tuntuvaa ja hyvinvoivaa elämää.
Luvassa tietoa, vinkkejä, tukea, toivoa ja keskustelua.
Podcast on toistaiseksi tauolla, mutta jää silti kuulolle! <3
Kuuntele ja tilaa alta
#34. Loppuuko eron jälkeinen tunteiden vuoristorata ikinä?
Lyhyt vastaus kysymykseen, että loppuuko se vuoristorata ikinä on: kyllä. Lisäksi jaksossa vastataan mm. siihen, että mitä yhteistä on villalankakerällä ja erosta toipumisella. Jää kuulolle!
Lyhyt vastaus kysymykseen, että loppuuko se vuoristorata ikinä on: kyllä. Lisäksi jaksossa vastataan mm. siihen, että mitä yhteistä on villalankakerällä ja erosta toipumisella. Jää kuulolle!
*Jaksossa mainittu support show -linkki on poistettu käytöstä 24.5.2024
#33. Minkälainen on hyvä ero?
Kysymys on tietysti kompa ja vastaus tilanneriippuvainen. Kuuntele pois Riian ajatukset aiheesta!
Kysymys on tietysti kompa ja vastaus tilanneriippuvainen. Kuuntele pois Riian ajatukset aiheesta!
*sisältää mainoslinkkejä
Jaksossa mainittu Marianna Stolbown kirja "Erosta eteenpäin" löytyy äänikirjana *BookBeatista. Uusille tilaajille *tästä ilmainen 30 päivän kokeilujakso.
Muut kirjavinkit:
*Ehjäksi - Heli Thoren
*Sinä selviät kyllä - Marika Rosenborg (äänikirjana *BookBeatissa - linkin kautta uusille tilaajille ilmainen 30 päivän kokeilujakso)
#22. Mitkä ovat kukoistuksen kahdet kasvot eron jälkeen?
Tällä viikolla Riia puhuu kukoistuksesta. Mistä se tulee? Mitä se tarkoittaa? Hän alustaa hieman positiivisen psykologian historialla ja kertoo siitä kuinka positiivisen psykologian 'toinen aalto' tuli haastamaan tieteenalan liiallista keskittymistä elämän 'positiivisiin' puoliin ja siitä, kuinka elämän epämukavillakin kokemuksilla ja puolilla on osuutensa elämässä ja kukoistuksessa.
Tällä viikolla Riia puhuu kukoistuksesta. Mistä se tulee? Mitä se tarkoittaa?
Hän alustaa hieman positiivisen psykologian historialla ja kertoo siitä kuinka positiivisen psykologian 'toinen aalto' tuli haastamaan tieteenalan liiallista keskittymistä elämän 'positiivisiin' puoliin ja siitä, kuinka elämän epämukavillakin kokemuksilla ja puolilla on osuutensa elämässä ja kukoistuksessa.
Näiden pohjalta hän jakaa oman filosofiansa kukoistuksesta eron jälkeen.
Jaksossa 7 on jo avattu hieman sitä, mitä on eronjälkeinen kukoistus ja käytännön vinkkejä sen edistämiseksi. Käy kuuntelemassa jos kiinnostaa!
Tässä jaksossa tuotiin kuitenkin esiin sitä, kuinka on myöskin ok olla kukoistamatta. Ja kuinka kukoistus (ehkä väärä sana tässä yhteydessä, mutta kuitenkin) voi näyttää erilaiselta eri elämän olosuhteissa.
Muistakaa kuitenkin pyytää apua jos olo käy tukalaksi. Esimerkiksi Mieli Ry:n kriisipuhelin päivystää 24 h numerossa 09 2525 0111
Siirry kuuntelemaan jakso 22. tästä!
Lähteet:
Ivtzan, I., Lomas, T., Hefferon, K., & Worth, P. (2015). Second wave positive psychology: Embracing the dark side of life. Routledge.
Keyes, C. L. (2002). The mental health continuum: From languishing to flourishing in life. Journal of Health and Social Behavior, 43(2), 207. https://doi.org/10.2307/3090197
Seligman, M. E. (1999). The President's Address (Word Document). American Psychologist, 54(8). Retreived from: https://ppc.sas.upenn.edu/sites/default/files/APA%20President%20Address%201998.docx
Wong, P. T. (2019). Second wave positive psychology’s (PP 2.0) contribution to counselling psychology. Counselling Psychology Quarterly, 32(3-4), 275-284. https://doi.org/10.1080/09515070.2019.1671320
#21. Voiko itseensä luottaa eron jälkeen?
Tai ehkä pikemminkin, voiko omaan arvostelukykyynsä luottaa eron jälkeen? Lyhyt vastaus on kyllä. Aina kannattaa harjoittaa omaa arvostelukykyä ja autonomiaa oman hyvinvointinsa tukemiseksi. Kaikkiin impulsseihin ja ajatuksiin ei kuitenkaan kannata luottaa, sillä ne saattavat olla tunteiden tai stressireaktion tuotosta ja muuttuvat, kun tunne tai stressireaktio menee ohi.
Tai ehkä pikemminkin, voiko omaan arvostelukykyynsä luottaa eron jälkeen?
Lyhyt vastaus on kyllä. Aina kannattaa harjoittaa omaa arvostelukykyä ja autonomiaa oman hyvinvointinsa tukemiseksi.
Kaikkiin impulsseihin ja ajatuksiin ei kuitenkaan kannata luottaa, sillä ne saattavat olla tunteiden tai stressireaktion tuotosta ja muuttuvat, kun tunne tai stressireaktio menee ohi.
Itseään voi tukea kirkastamalla omat arvonsa ja toimia niiden mukaan impulssien ja reaktioiden sijaan.
Itseensä luottaminen pitää sisällään myös itsestä vastuun kannon ja joskus se tarkoittaa sitä, että myöntää, ettei itse tiedä parhaiten ja luottaa esimerkiksi ammattilaisten apuun.
Lisävinkit siihen, miten vahvistaa itsetuntemusta niin, että luottamus itseen myös vahvistuu tällä kertaa Instagramissa <3
#20. Mitä haasteita some tuo mukanaan eron jälkeen?
Hyvä, paha some. Tänään Riia puhuu somesta ja sen tuomista haasteista ja mahdollisuuksista eron jälkeen. Some kohtalaisen tuoreena tulokkaana ajassamme tuo mukanaan uudenlaisia haasteita, joiden kanssa saatamme joutua painiskelemaan eron jälkeen.
Hyvä, paha some. Tänään Riia puhuu somesta ja sen tuomista haasteista ja mahdollisuuksista eron jälkeen.
Some kohtalaisen tuoreena tulokkaana ajassamme tuo mukanaan uudenlaisia haasteita, joiden kanssa saatamme joutua painiskelemaan eron jälkeen.
Tarkastelun alla on vastaukset seuraaviin kysymyksiin:
- Täytyykö / kannattaako lakata seuraamasta exää somessa?
- Täytyykö julkaisut ja kuvat exän kanssa poistaa?
- Miten suhtautua muiden (tutut, ystävät, perhe, tuntemattomat) julkaisuihin ja someen ylipäätään eron jälkeen?
- Miten suhtautua muihin, mahdollisesti omaan tilanteeseen liittyviin, sisältöihin somessa?
Näihin ei tietenkään ole yksiselitteisiä vastauksia! Jaksossa Riia tarkastelee aiheita eri näkökulmista ja mahdollisista tilanteista ja reaktioista käsin. Hän kannustaa olemaan rehellinen itselleen ja tukemaan itseään luomalla sellaisen (online) ympäristön, joka suojaa omaa toipumista
#19. Reflektoidako vai eikö reflektoida eron jälkeen?
Tässä jaksossa Riia puhuu reflektoinnista eron jälkeen ja pyrkii vastaamaan kysymykseen siitä, onko reflektointi tarpeellista, hyödyllistä tai jopa haitallista eron jälkeen. Riia avaa muutamia tutkimuksia, jotka ovat paneutuneet aiheeseen eron jälkeisessä yhteydessä. Tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Riia kannustaa kuuntelemaan itseään, tukeeko reflektointi omaa toipumista ja hyvinvointia?
Tässä jaksossa Riia puhuu reflektoinnista eron jälkeen ja pyrkii vastaamaan kysymykseen siitä, onko reflektointi tarpeellista, hyödyllistä tai jopa haitallista eron jälkeen.
Riia avaa muutamia tutkimuksia, jotka ovat paneutuneet aiheeseen eron jälkeisessä yhteydessä. Tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Riia kannustaa kuuntelemaan itseään, tukeeko reflektointi omaa toipumista ja hyvinvointia?
Sumussa on vaikea nähdä eteen tai taakse. Eli silloin, kun tunteet sumentaa ajattelun voi olla hyvä jättää reflektointi sikseen ja antaa merkitysten, ymmärrysten ja pohdiskelun tulla myöhemmin.
Joskus oivalluksia tapahtuu juuri silloin, kun annamme itsellemme tilaa, ajattelemme ehkä jotain ihan muuta.
Ajatuksiamme emme kuitenkaan voi pysäyttää. Jos tuntuu, että kaipaa tukea ajatusten työstämiseen, niin ehdottomasti kannattaa sitä hakea <3
Siirry kuuntelemaan jakso 19. tästä!
Jakson lähteet:
Bourassa, K. J., Manvelian, A., Boals, A., Mehl, M. R., & Sbarra, D. A. (2017). Tell me a story: The creation of narrative as a mechanism of psychological recovery following marital separation. Journal of Social and Clinical Psychology, 36(5), 359-379. https://doi.org/10.1521/jscp.2017.36.5.359
Del Palacio‐González, A., Clark, D. A., & O'Sullivan, L. F. (2016). Cognitive processing in the aftermath of relationship dissolution: Associations with concurrent and prospective distress and posttraumatic growth. Stress and Health, 33(5), 540-548. https://doi.org/10.1002/smi.2738
FAGUNDES, C. P. (2011). Getting over you: Contributions of attachment theory for postbreakup emotional adjustment. Personal Relationships, 19(1), 37-50. https://doi.org/10.1111/j.1475-6811.2010.01336.x
Kellas, J. K., & Manusov, V. (2003). What's in a story? The relationship between narrative completeness and adjustment to relationship dissolution. Journal of Social and Personal Relationships, 20(3), 285-307. https://doi.org/10.1177/0265407503020003002
SAFFREY, C., & EHRENBERG, M. (2007). When thinking hurts: Attachment, rumination, and postrelationship adjustment. Personal Relationships, 14(3), 351-368. https://doi.org/10.1111/j.1475-6811.2007.00160.x
Samios, C., Henson, D. F., & Simpson, H. J. (2014). Benefit finding and psychological adjustment following a non-marital relationship breakup. Journal of Relationships Research, 5. https://doi.org/10.1017/jrr.2014.6
Sbarra, D. A., Boals, A., Mason, A. E., Larson, G. M., & Mehl, M. R. (2013). Expressive writing can impede emotional recovery following marital separation. Clinical Psychological Science, 1(2), 120-134. https://doi.org/10.1177/2167702612469801
Slotter, E. B., & Ward, D. E. (2014). Finding the silver lining. Journal of Social and Personal Relationships, 32(6), 737-756. https://doi.org/10.1177/0265407514546978
#15. Miten selvitä erosta tuntien kaikki tunteet? Vieraana Marianne Rantaniitty
Tämän päivän jaksossa vieraana on Marianne Rantaniitty, Facebookin Elämänmyönteinen eroryhmän perustaja. Marianne jakaa oman tarinansa siitä, kuinka hänestä tuntui kuin tunteet eron hetkellä olisivat musertaneet alleen. Samalla hän kuitenkin lähti rohkeasti kohtaamaan niitä sekä kaikkea itsessään esille noussutta, lempeästi ja itseään kuunnellen
Tämän päivän jaksossa vieraana on Marianne Rantaniitty, Facebookin Elämänmyönteinen eroryhmän perustaja.
Marianne jakaa oman tarinansa siitä, kuinka hänestä tuntui kuin tunteet eron hetkellä olisivat musertaneet alleen. Samalla hän kuitenkin lähti rohkeasti kohtaamaan niitä sekä kaikkea itsessään esille noussutta, lempeästi ja itseään kuunnellen.
Hän nostaa esiin monta tärkeää asiaa, joista hän on eron myötä oppinut, kuten omien rajojen ja itsearvostuksen merkityksestä sekä traumojen vaikutuksesta parisuhteissa.
Lisäksi hän puhuu erosta lapsen ja lapsiperheen näkökulmasta sekä siitä, miten tärkeää on huomioida myös lapsen tunteet.
Marianne kannustaa lempeyteen, itsensä kuunteluun, kaikkien tunteiden tuntemiseen sekä muihin ihmisiin tukeutumiseen.
Valtava kiitos Mariannelle hänen tarinansa jakamisesta <3
Seuraa Mariannea Instagramissa @sydamenvaloon
#14. Miksi ja miten tutustua itseensä eron jälkeen?
Tässä jaksossa Riia kertoo parilta eri näkökantilta, miksi itseensä tutustuminen on tarpeen ja kannattavaa eron jälkeen. Riia esittelee jonkin verran tutkimustuloksia ja jakaa omia sekä haastateltaviensa kokemuksia.
Tässä jaksossa Riia kertoo parilta eri näkökantilta, miksi itseensä tutustuminen on tarpeen ja kannattavaa eron jälkeen.
Riia esittelee jonkin verran tutkimustuloksia ja jakaa omia sekä haastateltaviensa kokemuksia.
Hän kertoo, miten voimme oppia tunteidemme kautta. Lisäksi hän kertoo, mitä käytännön tekoja voimme tehdä tutustuaksemme itseemme sekä antaa muutamia kysymyksiä, joihin vastaaminen voi myös johdatella meitä itsemme äärelle.
Itseensä tutustuminen ei aina ole mukavaa puuhaa, mutta auttaa luomaan tukevaa pohjaa, joka ns. suojelee meitä tulevaisuudessa hukkaamasta osia itsestämme suhteissa sekä saattaa auttaa erosta ylipääsemisessä.
Kuten aina, hitaasti hyvä tulee.
#13. Kuinka kauan erosta ylipääseminen kestää?
Viimeinen jakso sarjassa, jossa Riia jakaa omia ajatuksiaan viikon aiheesta. Ensi viikolla palataan enemmän tieteen pariin. Tapansa mukaisesti Riia vastaa kysymykseen epämääräisesti, sillä siihen ei ole yksiselitteistä vastausta. Riippuu täysin tilanteesta ja yksilöstä.
Viimeinen jakso sarjassa, jossa Riia jakaa omia ajatuksiaan viikon aiheesta. Ensi viikolla palataan enemmän tieteen pariin.
Tapansa mukaisesti Riia vastaa kysymykseen epämääräisesti, sillä siihen ei ole yksiselitteistä vastausta. Riippuu täysin tilanteesta ja yksilöstä.
Erosta ylipääsemisprosessin aloittaminen voi viipyä, jos ero ei saa tietynlaista päätöstä, vaan ovi on vielä raollaan.
Erosta seuraavien intensiivisten ns. raakojen tunteiden kesto saattaa olla lyhyempi, kuin mitä ajattelimmekaan. Joskus emme kuitenkaan pääse tunteisiin edes kunnolla käsiksi, jolloin voi olla, että tukala olo pitkittyy. Apua kannattaa tarvittaessa hakea.
Eron kokonaisvaltainen prosessointi vie oman aikansa ja tuo myös mukanaan tunteita. Voimme kuitenkin sekä jatkaa elämässä eteenpäin että jatkaa eron läpikäymistä.
Joskus ylipääsemisen hitaus turhauttaa, mutta kannattaa muistuttaa itselleen, että sitä ei voi kiirehtiä, vaikka miten tahtoisi. Ja apua kannattaa aina pyytää!
Ensi jaksossa Riia puhuu itseensä tutustumisen roolista eron jälkeisessä prosessissa. Aihe linkittyy hiukan tähän jaksoon, joten jää kuulolle!
#12. Voiko kaksi vastakkaista asiaa olla totta samaan aikaan eron jälkeen?
Tässä jaksossa Riia puhuu siitä, kuinka joskus kaksi vastakkaista asiaa, esim. tunnetta voi olla totta samaan aikaan eron jälkeen. Voi olla, että koemme sekä kiitollisuutta että surua. Voi olla, että olemme vihaisia ja rakastamme samaan aikaan.
Tässä jaksossa Riia puhuu siitä, kuinka joskus kaksi vastakkaista asiaa, esim. tunnetta voi olla totta samaan aikaan eron jälkeen. Voi olla, että koemme sekä kiitollisuutta että surua. Voi olla, että olemme vihaisia ja rakastamme samaan aikaan. Voi olla, että olemme jatkaneet eteenpäin ja silti kaipaamme. Voi olla, että olemme onnellisempia yksin kuin menneessä suhteessa ja silti välillä kaivata entisen parisuhteen perään. Voi olla, että koemme kipua ja kasvamme samaan aikaan. Voi olla, että olemme helpottuneita ja rikkoutuneita samaan aikaan.
Esimerkkejä voi olla monia, mutta voimmeko luoda tilaa itsessämme molemmille vastakohdille? Yrittämättä järkeillä tai kieltää kumpaakaan.
#11. Mitä tehdä, kun ex aloittaa uuden suhteen?
Tässä jaksossa Riia puhuu siitä, minkälaisia reaktioita me saatetaan kokea, kun ex aloittaa uuden suhteen. Riippuu täysin tilanteesta, että miten me asiaan reagoidaan, mutta usein me reagoidaan siihen jotenkin.
Tässä jaksossa Riia puhuu siitä, minkälaisia reaktioita me saatetaan kokea, kun ex aloittaa uuden suhteen. Riippuu täysin tilanteesta, että miten me asiaan reagoidaan, mutta usein me reagoidaan siihen jotenkin.
Riia kannustaa antamaan omalle reaktiolle tilaa. Hän kuitenkin muistuttaa muutamasta asiasta, joita exän uuden suhteen aloittaminen EI tarkoita.
- se ei kerro mitään sinun arvostasi (vaikka se voi siltä tuntuakin)
- sei ei tarkoita, että teidän kahden välinen suhde ei ollut aito (vaikka se voi siltä tuntuakin)
- se ei välttämättä tarkoita, että ex on päässyt sinusta täysin yli (vaikka se voi siltä tuntuakin ja jopa näyttää siltä)
- se ei tarkoita, että ex ei koskaan välittänyt (vaikka se voi siltä tuntuakin)
- se ei ole myöskään henkilökohtainen ilkikurinen teko sinua vastaan (vaikka se voi siltä tuntuakin)
Vaikka tiedettäisiinkin em. todeksi, niin tunne joka meissä herää on yhtä lailla totta. Annetaan siis molemmille, sekä em. tiedolle että tunteelle tilaa.
Jos exän uuden suhteen aloittaminen saa meissä aikaan suuria tunteita, niin Riia kannustaa plaamaan taas perusasioiden äärelle. Katse kohti omaa napaa.
#10. Voiko exän kanssa olla ystäviä?
Tässä jaksossa Riia (yrittää) vastata kysymykseen, voiko exän kanssa olla ystäviä. Lyhyt vastaus on, että riippuu tilanteesta. Kuten aina, eroja on monenlaisia, tilanteita on monenlaisia ja ihmisiä on monenlaisia
Tässä jaksossa Riia (yrittää) vastata kysymykseen, voiko exän kanssa olla ystäviä. Lyhyt vastaus on, että riippuu tilanteesta. Kuten aina, eroja on monenlaisia, tilanteita on monenlaisia ja ihmisiä on monenlaisia.
Jakso on hampurilainen! Ensin Riia pohtii asiaa omien ajatustensa pohjalta, avaa sitten muutamaa aiheeseen liittyvää tutkimusta ja lopuksi pohdiskelee vielä lisää.
Riia kannustaa olemaan itselleen rehellinen ystävyyden motiiveista. Välttelenkö esimerkiksi eron tuomaa kipua ystävyyden nojalla? Tukeeko ystävyyden ylläpitäminen omaa toipumista pitkällä tähtäimellä? Onko sen taustalla jotain pelkoja?
Monet ovat onnistuneesti jatkaneet ystävinä entisen kumppanin kanssa. Jos ystävyys ja yhteydenpito kuitenkin saavat aikaan tunnemyräkän tai itse vielä taistelee eron hyväksymisen kanssa, niin silloin kannattaa ehkä ensisijaisesti tarjota tila omalle toipumiselleen ja miettiä mahdollista ystävyyttä myöhemmin.
Kannattaa kuunnella jakso 4, josta saattaa saada myös oivalluksia aiheeseen, etenkin jos ero on tuore.
#9. Mitä on suru eron jälkeen?
Tässä jaksossa Riia puhuu surusta, joka liittyy eroon. Se on sekä tunne että prosessi, jota ei voi kiirehtiä.
Tässä jaksossa Riia puhuu surusta, joka liittyy eroon. Se on sekä tunne että prosessi, jota ei voi kiirehtiä.
Aiheita:
- suremme sekä henkilön menetystä että menetettyä parisuhdetta
- mitä kaikkea muuta saatamme surra eron jälkeen
- mitkä tunnekokemukset aiheuttavat surua
- surun tunne (sadness) ja suruprosessi (grief)
- ensisijainen ja ns. sekundääri suru
- itku
- muihin tukeutuminen
Suru saattaa olla syvä ja moniulotteinen kokemus. Antakaamme siis surulle aikaa.
#8. Mikä on hyväksynnän rooli eron jälkeen?
Tässä jaksossa Riia kertoo ajatuksiaan hyväksynnästä eron jälkeen. Usein sillä viitataan vaiheeseen, jossa olemme hyväksyneet eron ja voimme jatkaa eteenpäin. Hyväksyntä kuitenkin vie oman aikansa eikä sitä voi kiirehtiä.
Tässä jaksossa Riia kertoo ajatuksiaan hyväksynnästä eron jälkeen. Usein sillä viitataan vaiheeseen, jossa olemme hyväksyneet eron ja voimme jatkaa eteenpäin. Hyväksyntä kuitenkin vie oman aikansa eikä sitä voi kiirehtiä.
Se ei myöskään ole välttämättä mikään lopullinen saavutettu tila vaan enemmänkin prosessi.
Hyväksyntä voi kuitenkin myös olla harjoitus tai lähestymistapa heti alusta alkaen, se että yritämme tietoisesti olla taistelematta todellisuutta vastaan. Menetyksen hyväksynnän kautta mahdollistamme myös tunteiden tuntemisen.
Jaksossa muutama esimerkki myös siitä, millä tavoin ja missä tilanteissa ehkä taistelemme todellisuutta vastaan.
Tämä jakso poikkeuksellisesti perustuu enimmäkseen Riian omiin ajatuksiin. Kertokaa, mitä tykkäsitte!
#7. Mitä (ja miten) on eron jälkeinen kukoistus?
Tässä jaksossa Riia puhuu eron jälkeisestä kukoistuksesta. Ensin puhutaan hieman siitä, mitä on kukoistus, miten se liittyy kasvuun ja sitten puhutaan tavoista, jotka saattavat edesauttaa hyvinvointia ja kukoistusta eron seurauksena.
Tässä jaksossa Riia puhuu eron jälkeisestä kukoistuksesta. Ensin puhutaan hieman siitä, mitä on kukoistus, miten se liittyy kasvuun ja sitten puhutaan tavoista, jotka saattavat edesauttaa hyvinvointia ja kukoistusta eron seurauksena.
Aiheita:
- kukoistuksen määritelmä ja Riian omaa pohdintaa kukoistuksesta
- itsensä löytäminen (discovery of the self)
- vapaus & tarkoituksenmukaiset teot
- pienet ja suuret merkitykselliset tavoitteet sekä rohkeus
- aktiivinen oppiminen menneestä suhteesta
- tunteiden tunteminen (taas!)
- ihmissuhteet ja niiden eri roolit kukoistuksen kannalta
Nämä teemat nousivat siis esiin Riian gradututkimusta varten tekemien haastattelujen perusteella. Vaikka kaikki hänen haastateltavat olivatkin erilaisista henkilökohtaisista ja suhdetaustoista sekä olivat kasvaneet ja kukoistaneet hiukan eri strategioita käyttäen, olivat nämä teemat yhteisiä heidän välillään.
Aihe on erityisen lähellä Riian sydäntä, joten nyt jos koskaan saa laittaa viestiä, jos herää mitään ajatuksia jaksoon liittyen <3
#0. Tervetuloa & Mistä Eron alkemiaa -podcastissa on kyse?
Tässä jaksossa Riia toivottaa sinut tervetulleeksi kuuntelemaan Eron alkemiaa -podcastia!
Tässä jaksossa Riia toivottaa sinut tervetulleeksi kuuntelemaan Eron alkemiaa -podcastia!
Hän kertoo, mistä podcastissa on kyse, mitä odottaa ja hiukan itsestään. Lisäksi hän mainitsee muutaman huomioitavan asian liittyen podcastiin ja siinä keskusteltaviin asioihin.
Tervetuloa kuulolle!
Seuraavassa jaksossa hypätään itse asiaan ja keskustellaan siitä, miksi erot sattuu niin paljon. Jää kuuntelemaan!