Tervetuloa kuuntelemaan Eron alkemiaa -podcastia!
Eron alkemiaa podcastissa keskustellaan eroista sekä psykologian tieteen näkökulmasta että käytännön ihmisyyden näkökulmasta ja henkilökohtaisten kokemusten kautta.
Puhutaan siitä, miten on mahdollista lähestyä kokemusta niin, että toivumme ja kasvamme siitä sekä löydämme tiemme kohti itseämme - itsellemme merkityksellistä, hyvältä tuntuvaa ja hyvinvoivaa elämää.
Luvassa tietoa, vinkkejä, tukea, toivoa ja keskustelua.
Podcast on toistaiseksi tauolla, mutta jää silti kuulolle! <3
Kuuntele ja tilaa alta
#25. Mitä meidän kannattaa tietää stressistä eron jälkeen?
Tässä jaksossa Riia puhuu stressireaktiosta pohjaten polyvagaaliteoriaan. Hän aloittaa teorialla ja jatkaa sitten vetämään lankoja siihen, mitä tämä kaikki tarkoittaa käytännössä erotilanteissa. Kyseessä on monisyinen asia, mutta jää kuulolle jos haluat kuulla, että mitä ja miksi meidän kannattaa ymmärtää stressireaktiosta.
Tässä jaksossa Riia puhuu stressireaktiosta pohjaten polyvagaaliteoriaan. Hän aloittaa teorialla ja jatkaa sitten vetämään lankoja siihen, mitä tämä kaikki tarkoittaa käytännössä erotilanteissa. Kyseessä on monisyinen asia, mutta jää kuulolle jos haluat kuulla, että mitä ja miksi meidän kannattaa ymmärtää stressireaktiosta.
*sisältää mainoslinkkejä
Aloita *tästä Audiblen ilmainen 30 päivän kokeilujakso ja kuuntele esimerkiksi jaksossa mainittu *Deb Danan Anchored. Saat kokeilujakson myötä ladattua itsellesi yhden kirjan maksutta, joka jää kirjastoosi myös sen jälkeen, kun päätät jäsenyytesi. Voit peruuttaa jäsenyytesi koska tahansa.
Muut kirjavinkit:
*Opas vagushermon parantavaan voimaan - Stanley Rosenberg
*The Polyvagal Theory - Stephen W. Porges
Lähteitä:
Dana, D. (2021). Anchored: How to befriend your nervous system using Polyvagal theory. Sounds True.
Porges, S. W. (2022). Polyvagal theory: A science of safety. Frontiers in Integrative Neuroscience, 16. https://doi.org/10.3389/fnint.2022.871227
Sbarra, D. A., & Hazan, C. (2008). Coregulation, dysregulation, self-regulation: An integrative analysis and empirical agenda for understanding adult attachment, separation, loss, and recovery. Personality and Social Psychology Review, 12(2), 141-167. https://doi.org/10.1177/1088868308315702
Tai aloita *tästä BookBeatin ilmainen 30 päivän kokeilujakso (vain uusille tilaajille). Palvelussa pääset kuuntelemaan muun muassa Maaret Kallion Voimana toivo -kirjan äänikirjana. Tilauksen voi perua koska tahansa.
#22. Mitkä ovat kukoistuksen kahdet kasvot eron jälkeen?
Tällä viikolla Riia puhuu kukoistuksesta. Mistä se tulee? Mitä se tarkoittaa? Hän alustaa hieman positiivisen psykologian historialla ja kertoo siitä kuinka positiivisen psykologian 'toinen aalto' tuli haastamaan tieteenalan liiallista keskittymistä elämän 'positiivisiin' puoliin ja siitä, kuinka elämän epämukavillakin kokemuksilla ja puolilla on osuutensa elämässä ja kukoistuksessa.
Tällä viikolla Riia puhuu kukoistuksesta. Mistä se tulee? Mitä se tarkoittaa?
Hän alustaa hieman positiivisen psykologian historialla ja kertoo siitä kuinka positiivisen psykologian 'toinen aalto' tuli haastamaan tieteenalan liiallista keskittymistä elämän 'positiivisiin' puoliin ja siitä, kuinka elämän epämukavillakin kokemuksilla ja puolilla on osuutensa elämässä ja kukoistuksessa.
Näiden pohjalta hän jakaa oman filosofiansa kukoistuksesta eron jälkeen.
Jaksossa 7 on jo avattu hieman sitä, mitä on eronjälkeinen kukoistus ja käytännön vinkkejä sen edistämiseksi. Käy kuuntelemassa jos kiinnostaa!
Tässä jaksossa tuotiin kuitenkin esiin sitä, kuinka on myöskin ok olla kukoistamatta. Ja kuinka kukoistus (ehkä väärä sana tässä yhteydessä, mutta kuitenkin) voi näyttää erilaiselta eri elämän olosuhteissa.
Muistakaa kuitenkin pyytää apua jos olo käy tukalaksi. Esimerkiksi Mieli Ry:n kriisipuhelin päivystää 24 h numerossa 09 2525 0111
Siirry kuuntelemaan jakso 22. tästä!
Lähteet:
Ivtzan, I., Lomas, T., Hefferon, K., & Worth, P. (2015). Second wave positive psychology: Embracing the dark side of life. Routledge.
Keyes, C. L. (2002). The mental health continuum: From languishing to flourishing in life. Journal of Health and Social Behavior, 43(2), 207. https://doi.org/10.2307/3090197
Seligman, M. E. (1999). The President's Address (Word Document). American Psychologist, 54(8). Retreived from: https://ppc.sas.upenn.edu/sites/default/files/APA%20President%20Address%201998.docx
Wong, P. T. (2019). Second wave positive psychology’s (PP 2.0) contribution to counselling psychology. Counselling Psychology Quarterly, 32(3-4), 275-284. https://doi.org/10.1080/09515070.2019.1671320
#21. Voiko itseensä luottaa eron jälkeen?
Tai ehkä pikemminkin, voiko omaan arvostelukykyynsä luottaa eron jälkeen? Lyhyt vastaus on kyllä. Aina kannattaa harjoittaa omaa arvostelukykyä ja autonomiaa oman hyvinvointinsa tukemiseksi. Kaikkiin impulsseihin ja ajatuksiin ei kuitenkaan kannata luottaa, sillä ne saattavat olla tunteiden tai stressireaktion tuotosta ja muuttuvat, kun tunne tai stressireaktio menee ohi.
Tai ehkä pikemminkin, voiko omaan arvostelukykyynsä luottaa eron jälkeen?
Lyhyt vastaus on kyllä. Aina kannattaa harjoittaa omaa arvostelukykyä ja autonomiaa oman hyvinvointinsa tukemiseksi.
Kaikkiin impulsseihin ja ajatuksiin ei kuitenkaan kannata luottaa, sillä ne saattavat olla tunteiden tai stressireaktion tuotosta ja muuttuvat, kun tunne tai stressireaktio menee ohi.
Itseään voi tukea kirkastamalla omat arvonsa ja toimia niiden mukaan impulssien ja reaktioiden sijaan.
Itseensä luottaminen pitää sisällään myös itsestä vastuun kannon ja joskus se tarkoittaa sitä, että myöntää, ettei itse tiedä parhaiten ja luottaa esimerkiksi ammattilaisten apuun.
Lisävinkit siihen, miten vahvistaa itsetuntemusta niin, että luottamus itseen myös vahvistuu tällä kertaa Instagramissa <3